Tason 1 päästöt

             Maksuton kokeiluversio

Vaikutusalueen 1 päästöt sisältävät hiilidioksidin (CO₂), metaanin (CH₄) ja dityppioksidin (N₂O), joita päästetään kiinteistä ja liikkuvista polttolähteistä tai tahattomien hajapäästöjen muodossa. Hajapäästöt voivat sisältää myös fluorihiilivedyn (HFC), perfluoratut yhdisteet (PFC), rikkiheksafluoridin (SF₆) ja typpitrifluoridin (NF₃). Tässä artikkelissa käsitellään laskentatapoja, joita Microsoft Sustainability Manager käyttää kunkin tyyppisessä päästölähteessä.

Kiinteä polttolähde

Microsoft Sustainability Manager noudattaa EPA:n (United States Environmental Protection Agency) menetelmää kiinteiden polttolähteiden aiheuttamien tason 1 päästöjen laskemiseen. Näitä lähteitä ovat tavalliset sekä biomassasta ja jätteistä johdetut polttoaineet. Kiinteiden polttolähteiden päästöt lasketaan jommallakummalla tavalla sen mukaan, mitä polttoainetietoja on käytettävissä.

EPA-viiteasiakirja: Greenhouse Gas Inventory Guidance: Direct Emissions from Stationary Combustion Sources (EPA.gov)

Polttoaineen analyysimenetelmä 1

Tässä menetelmässä arvon laskemiseksi käytetään seuraavaa yhtälöä:

Päästöt = Polttoaine x EF₁

Laskutoimituksen selitys:

• Päästöt = CO₂-massa, CH₄tai N₂O, joka on päästetty
• Polttoaine = Poltetun polttoaineen massa tai tilavuus
• EF₁ = CO₂, CH₄tai N₂O-päästökerroin massa- tai tilavuusyksikköä kohden

Menetelmää 1 käytetään, kun polttoaineen lämpösisältöä ei tiedetä tai kun polttoaineen kulutus tiedetään vain massa- tai tilavuusyksiköissä. Koska se ei ole yhtä varma, tätä tapaa ei suosita tapaan 2 nähden.

Polttoaineen analyysimenetelmä 2

Tässä menetelmässä arvon laskemiseksi käytetään seuraavaa yhtälöä:

Päästöt = Polttoaine x HHV × EF₂

Laskutoimituksen selitys:

• Päästöt = CO₂-massa, CH₄tai N₂O, joka on päästetty
• Polttoaine = Poltetun polttoaineen massa tai tilavuus
• HHV (korkeampi lämmitysarvo) = Polttoaineen lämpösisältö, energiayksikköinä polttoaineen massaa tai tilavuutta kohden
• EF₂ = CO₂, CH₄tai N₂O-päästökerroin energiayksikköä kohden

Menetelmä 2 on ensisijainen menetelmä silloin, kun polttoaineen käyttö ilmaistaan energiayksiköissä (esim. BTU) ja kun polttoaineen lämpösisältö tiedetään.

Tietoja päästökertoimista löytyy tästä Excel-työkirjasta: Emission Factors for Greenhouse Gas Inventories.

Liikkuvat polttolähteet

Microsoft Sustainability Manager noudattaa EPA:n menetelmää liikkuvien polttolähteiden aiheuttamien tason 1 päästöjen laskemiseksi. Laskelmat eroavat kiinteiden polttolähteiden päästöjen laskelmista, koska seuraaville on erilliset yhtälöt: CO₂ ja N₂0 ja CH₄.

CO₂-päästöt

CO₂-päästöjen osalta liikkuvien polttolähteiden päästöt lasketaan jommallakummalla tavalla sen mukaan, mitä polttoainetietoja on käytettävissä.

EPA-viiteasiakirja: Greenhouse Gas Inventory Guidance: Direct Emissions from Mobile Combustion Source (epa.gov)

CO₂-päästöjen laskentamenetelmä 1

Tässä menetelmässä CO₂-päästöjen laskemiseksi käytetään seuraavaa yhtälöä:

Päästöt = Polttoaine x EF₁

Laskutoimituksen selitys:

• Päästöt = CO₂-massa, joka on päästetty
• Polttoaine = Poltetun polttoaineen massa tai tilavuus
• EF₁ = CO₂-päästökerroin massa- tai tilavuusyksikköä kohden

Menetelmä 1 on ensisijainen vain, jos polttoaineen lämpösisältöä ei tiedetä ja kun polttoaineen määrä ilmaistaan massa- tai tilavuusyksiköissä. Koska se ei ole yhtä varma, tätä tapaa ei suosita tapaan 2 nähden.

CO₂-päästöjen laskentamenetelmä 2

Tässä menetelmässä CO₂-päästöjen laskemiseksi käytetään seuraavaa yhtälöä:

Päästöt = Polttoaine x HHV × EF₂

Laskutoimituksen selitys:

• Päästöt = CO₂-massa, joka on päästetty
• Polttoaine = Poltetun polttoaineen massa tai tilavuus
• HHV (korkeampi lämmitysarvo) = Polttoaineen lämpösisältö, energiayksikköinä polttoaineen massaa tai tilavuutta kohden
• EF₂ = CO₂-päästökerroin energiayksikköä kohden

Menetelmä 2 on ensisijainen menetelmä silloin, kun polttoaineen lämpöarvo tiedetään ja kun polttoaineen kulutus ilmaistaan energiayksiköissä (esim. BTU).

N₂O- ja CH₄-päästöt

N₂O- ja CH₄-päästöissä laskelma määräytyy ajoneuvon tyypin mukaan: maantie (autot, kuorma-autot tai linja-autot) tai muu kuin maantie (maanrakennus- tai maanviljelylaitteet, trukit, laivat, veneet, raideliikenne tai ilma-alukset).

Tieajoneuvon N₂O- ja CH₄-päästöjen laskeminen

Tieajoneuvojen osalta N₂O- ja CH₄-päästöjen laskemiseen käytetään seuraavaa yhtälöä:

Päästöt = Ajomatka x EF₄

Laskutoimituksen selitys:

• Päästöt = CH₄- tai N₂O-massa, joka on päästetty
• Ajomatka = Matka, joka ajoneuvolla ajettiin
• EF₄ = CH₄- tai N₂O-päästökerroin matkayksikköä kohden

Muun kuin maantieliikenteen ajoneuvon N₂O- ja CH₄-päästölaskelma

Muun kuin maantieliikenteen ajoneuvon N₂O- ja CH₄-päästöt lasketaan seuraavalla laskutoimituksella:

Päästöt = Polttoaine x EF₅

Laskutoimituksen selitys:

• Päästöt = CH₄- tai N₂O-massa, joka on päästetty
• Polttoaine = Poltetun polttoaineen tilavuus
• EF₅ = CH₄- tai N₂O-päästökerroin tilavuusyksikköä kohden

Tietoja päästökertoimista löytyy aiemmin tässä osassa mainitun EPA-viiteasiakirjan liitteestä A.

Hajapäästöt

Microsoft Sustainability Manager noudattaa EPA:n seulontamenetelmää, jolla arvioidaan tason 1 hajapäästöjä, jotka aiheutuvat jäähdytyksestä, ilmastoinnista ja palontorjuntalaitteista. Kun päästöt on laskettu, ne kerrotaan kyseisen jäähdytysaineen lämmityspotentiaalilla (GWP). Eri jäähdytysaineiden lämmityspotentiaalit löytyvät seuraavan EPA-viiteasiakirjan taulukoista.

EPA-viiteasiakirja: Greenhouse Gas Inventory Guidance: Direct Fugitive Emissions from Refrigeration, Air Conditioning, Fire Suppression, and Industrial Gases (EPA.gov)

Seulontamenetelmä

Seulontamenetelmä perustuu välinekohtaisiin päästökertoimiin. Tämän vuoksi jäähdytys- ja ilmastointilaitteille on yksi seulontamenetelmä ja palontorjuntalaitteille on toinen menetelmä. Koska tähän menetelmään liittyy epävarmuutta, organisaation tulisi käyttää muuta menetelmää, jos hajapäästöt ovat merkittäviä.

Jäähdytys- ja ilmastointilaitteet

Yhtälö 1: Asennuksen arvioidut päästöt

Seuraavaa yhtälöä käytetään jäähdytys- ja ilmastointilaitteiden asentamisen aiheuttamien päästöjen arviointiin:

Asennuspäästöt = CN × (k ÷ 100)

Laskutoimituksen selitys:

• CN = Jäähdytysaineen määrä, joka lisättiin uuteen laitteeseen
• k = Asennushävikki prosentteina lisätystä määrästä

Yhtälö 2: Käytön arvioidut päästöt

Seuraavaa yhtälöä käytetään jäähdytys- ja ilmastointilaitteiden käytön aiheuttamien päästöjen arviointiin:

Käyttöpäästöt = C × (x ÷ 100) × T

Laskutoimituksen selitys:

• C = Laitteen jäähdytysainekapasiteetti
• x = Vuosittainen vuotomäärä prosentteina kapasiteetista
• T = Aika raportoinnin aikaisina käyttövuosina (esimerkiksi T on yhtä suuri kuin 0,5, jos laitetta käytettiin puolet raportointiajasta ja sitten poistettiin käytöstä.)

Yhtälö 3: Käytöstäpoiston arvioidut päästöt

Seuraavaa yhtälöä käytetään jäähdytys- ja ilmastointilaitteiden käytöstäpoiston aiheuttamien päästöjen arviointiin:

Käytöstäpoiston päästöt = CD × (y ÷ 100) × (1 – z ÷ 100)

Laskutoimituksen selitys:

• CD = Laitteen käytöstä poistettava jäähdytysainekapasiteetti
• y = Käytöstäpoistohetkellä jäljelle jäävä kapasiteetti prosentteina
• z = Talteen otettu jäähdytysaine prosentteina

Palontorjuntalaitteet

Kiinteiden järjestelmien päästöiksi oletetaan 2,5 prosenttia (0.025) yksiköiden kokonaiskapasiteetista jokaisen kaasun osalta. Siirrettävien laitteiden päästöiksi oletetaan 3,5 prosenttia (0,035) yksiköiden kokonaiskapasiteetista jokaisen kaasun osalta.

📄 Tuotesivu
🎓 Koulutus

✅ Ilmainen kokeiluversio
🎥 YouTube kanava

💻 Yhteisö
LinkedIn-ryhmä