Tason 2 päästöt
Microsoft Cloud for Sustainability
Vaikutusalueen 2 päästöt ovat epäsuoria päästöjä, jotka aiheutuvat palveluntarjoajalta ostetun energian muodostamisesta. Toisin sanoen ne ovat kasvihuonekaasupäästöjä, jotka vapautuvat ilmakehään ostetun sähkön, höyryn, lämmityksen ja jäähdytyksen kulutuksesta. Vaikutusalue 2 on maailmanlaajuisesti yksi suurimmista kasvihuonekaasupäästöjen lähteistä. Sähkön ja lämmön muodostaminen kattaa vähintään kolmanneksen maailman kasvihuonekaasupäästöistä.
Vaikutusalueen 2 päästöjen raportointi- ja laskentamenetelmät vaikuttavat kriittisissä määrin tapaan, jolla yritys arvioi suorituskykyään sekä tehtyjä vähentämistoimia. Vaikutusalueen 2 päästöjen laskemisessa Microsoft Sustainability Manager noudattaa periaatteita ja menetelmiä, jotka on määritelty Kasvihuonekaasuprotokollassa (GHG). GHG-protokolla suosittelee, että aktiviteettitiedot (sähkönkulutus megawattitunteina) kerrotaan lähde- ja toimittajakohtaisilla päästökertoimilla, jotta sähkön käytöstä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt voidaan määrittää. GHG-protokolla korostaa myös vihreän energian ohjelmien roolia sähkönkäytöstä aiheutuvien päästöjen vähentämisessä ja suosittelee, että yritykset käyttävät tilastoja, kuten paikallisia tai kansallisia/alueellisia kantaverkon päästökertoimia, kun muuta tietoa sähkönhankinnasta ei ole saatavilla.
Ostetun energian päästöjä voi laskea kahdella menetelmällä:
- Sijaintipohjainen menetelmä – Tämä menetelmä ottaa huomioon sähköä tarjoavien sähköverkkojen keskimääräiset päästökertoimet.
- Markkinapohjainen menetelmä – Tämä menetelmä ottaa huomioon sopimukset, joiden nojalla organisaatio hankkii sähköä tietyistä lähteistä (esim. uusiutuva energia).
Vaikutusalueen 2 päästöjen laskeminen
Sekä sijaintiin perustuvassa menetelmässä että markkinapohjaisessa menetelmässä päästöt lasketaan kertomalla ostettu sähkö soveltuvilla päästökertoimilla. Vaikka tässä osassa kuvaillaan ostetun sähkön kulutuksesta aiheutuvien päästöjen laskemisen vaiheita, tiedot soveltuvat myös höyryyn, lämpöön ja jäähdytykseen.
GHG-protokollan viiteasiakirja:Greenhouse Gas Inventory Guidance: Indirect Emissions from Purchased Electricity (EPA.gov)
Vaihe 1: Selvitä ostetun sähkön määrä
Ostetun sähkön määrä on aktiviteettitieto, joka tarvitaan vaikutusalueen 2 päästöjen määrittämiseen. Sähkölaskujen tai muiden ostotietueiden avulla voidaan määrittää ostetun sähkön määrä. Näistä lähteistä saadut tiedot ovat parempi aktiviteettitietojen tyyppi kuin tilasta saatu, mahdollisesti epätäydellinen mittaustieto. Jos ostotietoja ei ole saatavilla joidenkin tilojen tai toimintojen osalta, tulisi kattavuuden saamiseksi tehdä arvio.
Organisaation omistaman paikallisen generoinnin osalta järjestelmän päästöt ovat suoria vaikutusalueen 1 päästöjä. Jos organisaatio ei omista paikallista generointia, paikallisesti käytetty sähkö tulisi tulkita vaikutusalueen 2 ostetuksi generoinniksi.
Vaihe 2: Määritä päästökertoimet
Päästökertoimet tarvitaan, jotta sähkö-, höyry-, lämpö- ja jäähdytysostoihin liittyvät päästöt voidaan laskea.
Sijaintipohjainen menetelmä ottaa huomioon sähköä tarjoavien sähköverkkojen keskimääräiset päästökertoimet. Käytettävissä ovat seuraavat sijaintiin perustuvat päästökertoimet:
- Suoran linjan päästökerroin
- Alueellinen päästökerroin
- Kansallinen päästökerroin
Markkinapohjainen menetelmä ottaa huomioon sopimukset, joiden nojalla organisaatio hankkii sähköä tietyistä lähteistä (esim. fossiili, uusiutuva energia). Käytettävissä ovat seuraavat markkinaan perustuvat päästökertoimet:
- Energiamääritesertifikaatit
- Sopimukset
- Toimittajakohtainen päästökerroin
- Jäännösjakaumakerroin
- Alueellinen päästökerroin
- Kansallinen päästökerroin
Oletusarvon mukaan vaikutusalueen 2 laskentamenetelmissä ja päästökertoimissa Microsoft Sustainability Managerissa käytetään fiktiivisiä kertoimia, jos tarkastelet Contoson esittelytietoja. Löydät päästökertoimet kohdan Kerroinkirjastot alta vasemmassa siirtymisruudussa kohdan Laskelmat alta. Microsoft Sustainability Managerissa päästökertoimet tallennetaan kerroinkirjastoihin. Kerroinkirjastot ovat toisiinsa liittyvien päästökertoimien ryhmiä. Näillä päästökertoimilla on usein sama lähde. Esimerkiksi EPA-kerroinkeskus on tallennettu kerroinkirjastoon. Päästökertoimet on myös yhdistetty laskelmien viitetietoihin samassa kirjastossa. Microsoft Sustainability Manager jatkaa alueellisten ja globaalien päästökirjastojen lisäämistä tuotteen päivityksissä.
Kun lasket sekä sijainti- että markkinapohjaisia vaikutusalueen 2 päästöjä, sinun täytyy luoda ja käyttää kerroinkirjastoa jokaiselle niistä. Sijaintipohjaisessa päästökerroinkirjastossa on oltava kaikkien toimitilojesi liittyvät sähköverkkokertoimet. Markkinapohjaisessa kerroinkirjastossa on oltava erityiset päästökertoimet kaikille sertifikaateille, palvelusopimuksille tai toimittajakohtaisille päästöille, jotka sinulla on, sekä paikallinen tai kansallinen/alueellinen sähköverkkojen päästökerroin kaikille toimipaikoille, joille ei ole tarkempia kertoimia.
Vaihe 3: Laske päästöt
Päästöjen laskemiseksi käytetään seuraavaa yhtälöä:
Päästöt = Sähkö x EF
Seuraavassa on yhtälön selitys:
- Päästöt = Hiilidioksidi (CO2)-, metaani (CH4)- tai dityppioksidi (N2O)-massa, joka on päästetty
- Sähkö = Ostetun sähkön määrä
- EF = CO2-, CH4- tai N2O-päästökerroin
Kerro CH4 ja N2O soveltuvalla lämmityspotentiaalilla (GWP) laskeaksesi CO2-vastaavat (CO2e)-päästöt. CH4:n lämmityspotentiaali on 25 ja N2O:n lämmityspotentiaali on 298. Arvot ovat raportista Intergovernmental Panel on Climate Change (IPCC), Fourth Assessment Report (AR4), 2007. CO2e -kokonaispäästöt lasketaan CO2e -päästöjen (lähteinä CH4 ja N2O) ja CO2-päästöjen summana.
Aktiviteettitietoyksiköt
Mittayksiköt, joissa aktiviteettitiedot raportoidaan sähkölaskuissa tai muissa ostotietueissa, voivat vaihdella sähkössä, höyryssä, lämmössä ja jäähdytyksessä. Sähkössä, lämmössä ja jäähdytyksessä aktiviteettitiedot raportoidaan yleensä energiayksiköissä. Sähkössä käytetään useimmiten kilowattitunteja (kWh) tai megawattitunteja (MWh). Lämmitystä ja jäähdytystä voi raportoida eri energiayksiköissä. Jäähdytyksen yleinen mittayksikkö on tonnitunti. Yksi tonnitunti on yhtä suuri kuin 12 000 BTU:ta. Höyryn voi raportoida joko energiayksiköissä tai massayksiköissä. Jos käytettävissä on vain kustannustietoja, on suositeltavaa ottaa yhteyttä toimittajaan energiayksikkötietojen saamiseksi.
Yhdistetyn lämmön ja sähkön päästöt
Yhdistetyn lämpö- ja voimalaitoksen päästöt perustuvat käytettävään polttoainetyyppiin. Päästö on jaettava suhteellisesti jokaiseen energiavirtaan. Seuraavia kolmea menetelmää käytetään useimmiten yhdistetyn lämpö- ja voimalaitoksen päästöjen jakamiseen:
- Tehokkuusmenetelmä – Tämä menetelmä on ensisijainen menetelmä silloin, kun kasvihuonekaasupäästöjen jakaminen perustuu energiasyötteisiin, joita käytetään erillisten höyry- ja sähkötuotteiden tuottamiseen.
- Energiasisältömenetelmä – Kasvihuonekaasupäästöjen jakaminen perustuu höyry- ja sähkötuotteiden energiasisältöön.
- Työpotentiaalimenetelmä – Kasvihuonekaasupäästöjen jakaminen perustuu höyry- ja sähkötuotteiden energiasisältöön.
